Työskennellessäni vuosia kosmetiikka-alalla ja erityisesti luonnonkosmetiikan parissa, aina välillä tulee vastaan erikoisia ajatuksia tai kysymyksiä, joilla ei välttämättä ole kuitenkaan varsinaista totuuspohjaa, vaan niiden taustalla on enemmänkin olettamus. Tässä kirjoituksessa kerron muutamista, joihin olen törmännyt.
Teksti: Maria Varon / Pro luonnonkosmetiikka ry
Myytti: Luonnonkosmetiikan laatu voi vaihdella todella paljon eri satokausien ja tuontantoerien välillä
Myytin taustalla on ajatus siitä, laboratoriossa valmistettu raaka-aine on tasalaatuisempaa kuin esimerkiksi kasveista uutettu raaka-aine. Periaatteessa on ihan perusteltua olettaa näin, sehän olisi hyvin loogista, sillä kasvuolosuhteet voivat vaihdella paljonkin eri kausina riippuen alueesta, jolla raaka-aineen lähteenä käytetty kasvi kasvaa.
Täytyy kuitenkin muistaa, että kosmetiikka-ala on todella kilpailtua, eikä vaihtelevaa laatua olevien tuotteiden tuottaminen näin ollen ole järkevää. Yleensä luonnonkosmetiikan valmistajat tarkkailevatkin raaka-aineiden laatua todella tarkasti erilaisten analyysimenetelmien avulla. Vaihteluväli, joka raaka-aineen laadulle sallitaan on tyypillisesti hyvin kapea ja siksi joskus käykin niin, että jos raaka-aineen laadussa on erästä toiseen suurta vaihtelua, raaka-aine vaihdetaan toiseen vaihtoehtoon.
Esimerkiksi aiemmin käytössä ollut kasviöljy voidaan korvata toisella kasviöljyllä, jolla on samankaltaisia ominaisuuksia mutta sen laatu on tasaisempaa. Laadun vaihtelua voidaan myös kontrolloida vaikkapa standardoimalla kasviuutteita, jolloin halutun vaikuttavan aineen määrä pysyy vakiona tuotantoerästä toiseen.
Hoida ihoasi sellaisella laadukkaalla luonnonkosmetiikalla, joka sekä edistää ihosi mikrobitasapainoa ja vahvistaa ihosi omia suojamekanismeja.
Myytti: Luonnonkosmetiikka ei ole tehokasta
Tämä on yleinen harhaluulo ja tulee vastaan yllättävän usein. Kosmetiikan vaikutusta ihoon pitäisi tarkastella siitä näkökulmasta, mitä mikäkin tuote kokonaisuudessaan tekee iholle. Vaikka tuotteessa olisi iholle hyvää tekeviä peptidejä tai kosteuttavaa hyaluronihappoa, ne eivät yksin riitä tehokkaaseen hoitamiseen, jos tuotteen muut raaka-aineet vaikuttavat haitallisesti ihon toimintaan. Esimerkiksi silikonijohdannaiset tai synteettiset säilöntäaineet voivat vaikuttaa negatiivisesti ihon mikrobitasapainoon, jolloin aktiiviaineiden hyvät vaikutukset saattavat kumoutua.
Ihomme mikrobit tai solut eivät pysty hyötymään silikonista, mutta jos tuotteessa on sen sijaan tuotteessa vaikkapa hyvälaatuista kylmäpuristettua kasviöljyä (joka on muuten huomattavasti kalliimpaa ja vaikeampaa formuloida tuotteeseen), ihossa elävät mikrobit voivat pilkkoa öljyn ja pilkotut rasvahapot voivat toimia mikrobien ravintona tai sitoutua ihosolujemme solukalvoille.
Tavanomaisessa kosmetiikassa käytetyistä aineista useat raaka-aineryhmät sisältävät voimakkaita tai niin pitkälle prosessoituja kemiallisia yhdisteitä, etteivät ihosolut tai ihon mikrobit pysty niitä käsittelemään. Toki luonnonkosmetiikan raaka-aineissakin on eroja ja toiset raaka-aineet tukevat paremmin ihon omaa toimintaa kuin toiset, mutta ainakin hankalimmat raaka-aineet ja tietyt raaka-aineiden valmistus-/prosessointimenetelmät on kielletty, mikä tekee asiat ihon ja ympäristön kannalta helpommaksi.
Parhaimmillaan voit kuitenkin hoitaa ihoasi sellaisella laadukkaalla luonnonkosmetiikalla, joka sekä edistää ihosi mikrobitasapainoa ja vahvistaa ihosi omia suojamekanismeja esimerkiksi omegarasvahappojen avulla.
Myytti: Raskaana olevat äidit eivät voi käyttää luonnonkosmetiikkaa
Tämä myytti liittynee eteerisiin öljyihin, joita luonnonkosmetiikassa käytetään tuoksuraaka-aineina eli hajusteina. On totta, että puhtaita eteerisiä öljyjä (joita myydään vaikkapa luontaistuotekaupoissa pienissä lasipulloissa) ei kannata umpimähkään käyttää raskauden aikana mutta ei myöskään muulloin. Jos käytät pelkkiä eteerisiä öljyjä, olitpa raskaana tai et, niin perehdy vaikkapa Frantsilan ohjeistuksiin niiden käytöstä.
Kun puhutaan valmiista luonnonkosmetiikkatuotteista, jotka ovat usean raaka-aineen seoksia, niin niissä tuoksuraaka-aineet (eli eteeriset öljyt tai niiden komponentit) ovat jo valmiina laimennoksina ja ne ovat yhtä turvallisia käyttää kuin tavanomaisessa kosmetiikassa käytetyt synteettiset tuoksut. Sekä eteeristen öljyjen komponentit että synteettiset maaöljystä valmistetut tuoksukomponentit ovat niin pienimolekyylisiä rasvaliukoisia yhdisteitä, että ne imeytyvät ihon läpi ja sitoutuvat osittain kehon rasvoihin, joten tässä suhteessa ei ole eroa kumpia käyttää.
Hyvin voimakkaalta tuoksuvia tuotteita voi olla siis ylipäätään hyvä välttää raskaus- ja imetysaikana. Mikäli kärsii allergioista tai yliherkkyyksistä tai raskaus on ollut ongelmallinen, kannattaa suosia luonnonkosmetiikkatuotteita, jotka on erityisesti kehitetty herkälle iholle.
Markkinoilta löytyy myös hyvin hellävaraisia yksinkertaisia luonnontuotteita, kuten rhasul-savi, puhtaat – jopa syötäväksi kelpaavat – kasviöljyt ja kukkaisvedet, joita voi käyttää ihon ja hiusten hoitoon. Edellämainitut eivät sisällä yleensä mitään muita aineita, joten kemikaalikuorma kaventuu tällöin huomattavasti ainakin kosmetiikan osalta.
Myytti: Aidossa luonnonkosmetiikassa käytetyt eteeriset öljyt allergisoivat helpommin kuin synteettiset tuoksut
Tämä ajatus perustuu siihen, että synteettisissä tuoksuissa voidaan kontrolloidusti valita tietyt tuoksukomponentit ja välttää toisia. On kuitenkin olemassa joitain tutkimuksia ja kokemustietoa siitä, että monet hajusteallergikot voivat sietää paremmin eteerisiä öljyjä kuin synteettisiä tuoksuja.
Kasvit tuottavat eteerisiä öljyjä viestiäkseen keskenään sekä ihmisten ja eläinten kanssa. Eteeriset öljyt ovat hyvin monimutkaisia aromaattisia yhdisteitä, joita ei osata vielä tänäkään päivänä täysin jäljitellä synteettisesti. Jos mietitään vaikkapa ruusuöljyä, joka koostuu yli neljästäsadasta tuoksukomponentista, niin pystymme tunnistamaan vasta 27 siinä olevaa komponenttia. Näiden komponenttien avulla voidaan sitten luoda synteettinen korvike ruusun tuoksulle.
Synteettisestä tuoksusta puuttuvat kuitenkin aromaterapeuttiset vaikutukset, koska aivojemme saama viesti jää ikään kuin vaillinaiseksi. Lisäksi yksittäisten komponenttien molekyylit voivat olla kemiallisilta vaikutuksiltaan hieman erilaisia tässä synteettisessä korvikkeessa, vaikka ne vaikuttaisivat samoilta. Esimerkiksi linalooli on yksi aidon ruusuöljyn komponentti, joka voidaan valmistaa myös synteettisesti.
Synteettinen versio linaloolista saattaa kuitenkin käyttäytyä eri tavoin, koska molekyyli voi olla ikään kuin aidon linaloolin peilikuva (eli enantiomeeri). Tämä saattaa olla syynä siihen, miksi jotkut tuoksuallergikot, jotka ovat allergisia synteettiselle tuoksuseokselle, voivat sietää kuitenkin aitoja eteerisiä öljyjä.
On myös mahdollista, että kokonaisia eteerisiä öljyjä käytettäessä aromaterapeuttinen vaikutus ikään kuin kumoaa “ärsyttävän” vaikutuksen. Jos henkilö on esimerkiksi allerginen linaloolille ja saa ärsytysreaktion synteettisestä ruusun tuoksusta, hän ei kuitenkaan välttämättä reagoi aidon ruusuöljyn sisältämään linalooliin, sillä aidon eteerisen öljyn sisältämät sadat muut komponentit voivat vaikuttaa terapeuttisesti ja rauhoittaa parasympaattista hermostoa estäen ärsytysreaktion. Synteettisissä tuoksuissa on yleensä mukana myös kiinnittäjinä ja liuottimina ftalaatteja, jotta tuoksu säilyisi iholla tai hiuksissa pidempään.
Aidoissa eteerisissä öljyissä ja luonnonkosmetiikassa näitä ei ole. Ainesosaluettelon eli INCI:n perusteella voi olla joskus vaikea erottaa, onko kosmetiikkatuotteen tuoksuna käytetty kokonaista eteeristä öljyä, yksittäisiä eteerisestä öljystä erotettuja komponentteja vaiko synteettisiä tuoksukomponentteja. INCIssä ei nimittäin tarvitse mainita kaikkia tuoksuraaka-aineita, vaan riittää, että mainitaan 26 “eniten allergisoivaa” tuoksukomponenttia. Näitä ovat esimerkiksi linalool, limonene, citral ja citronellol.
Lue lisää tuoksuallergiasta tästä artikkelista (englanniksi).
Kasvivärjäyksen lopputuloksesta tulee aina hieman yksilöllinen.
Myytti: Aidolla hennalla voi värjätä mustat hiukset
Tämä myytti liittynee siihen, että jossain vaiheessa kaikkia kasvipohjaisia värejä nimitettiin hennaksi, vaikka värissä olisi ollut mukana muita kasveja tai jopa synteettisiä väripigmenttejä. Moni on saattanut myös etelän lomamatkalla ottaa mustan “hennatatuoinnin”, joka on kuitenkin mahdollisestii tehty väriseoksella, jossa on ollut mukana myös synteettisiä väripigmenttejä.
Miksei hennalla sitten voi värjätä hiuksia mustaksi? Syy on se, että puhtaalla hennalla (Lawsonia inermis) voidaan saada aikaan vain erilaisia oranssin ja punaisen sävyjä ja lopputulos riippuu aina hiusten alkuperäisestä väristä. Hennassa oleva lawsoni sitoutuu hiuksen keratiiniin rakennepaikaten samalla hiusta ja muodostaen värikerroksen hiuksen pinnalle. Hiuksen oma väri kuitenkin kuultaa aina alta, joten kasvivärjäyksen lopputuloksesta tulee aina hieman yksilöllinen.
Jos et ole ennen värjännyt hiuksiasi kasviväreillä ja sinulla on tarkat toiveet siitä, miltä lopullinen väri näyttää, suosittelen lämpimästi kääntymään osaavan ekokampaajan puoleen. Etsi itsellesi sopiva ekokampaaja tältä listalta: https://www.koulutetutekokampaajat.fi/jasenkampaamot/
Miten on sitten mahdollista, että puhtailla kasviväreillä voidaan värjätä hiukset myös ruskeaksi tai jopa mustaksi? Tällöin otetaan käyttöön toinen kasvi nimeltä indigo (Indigofera tinctoria), joka puolestaan sisältää hiusten keratiiniin tarttuvaa indikaania. Indigolla voidaan saada jopa mustat tai sinimustat hiukset ja yhdessä hennan kanssa kauniin ruskeita sävyjä.
Kasviväreillä värjäämisessä on kuitenkin omat lainalaisuutensa, kuten se, että henna pitää happamista olosuhteista ja indigo taas emäksisistä tai että henna kehittyy nopeammin korkeissa lämpötiloissa ja indigolle taas optimaalinen lämpötila on noin 50 astetta. Lisäksi kasviväreillä värjättyä hiusta voi olla vaikea vaalentaa ja tiettyjen värien alle vaalea hius on hyvä esipigmentoida.
Näin ollen ostaessasi luonnonkosmetiikkasertifikaatilla varustetun väripakkauksen, luethan ohjeet huolellisesti ja jos värjäys kasvivärillä jännittää, ekokampaaja on silloin paras kaverisi.
Estenomi Maria Varon on toiminut yli 10 vuotta luonnonkosmetiikan ja kokonaisvaltaisen ihonhoidon kouluttajana ja asiantuntijana. Hän on työskennellyt useiden eri brändien kanssa sekä tehnyt asiantuntijatehtäviä mm. kirjakustantamoille ja Pro Luonnonkosmetiikka ry:lle vuodesta 2008. Maria luennoi myös kosmetiikka-alan opiskelijoille ja ammattilaisille.
